EN  SV
Seuraa:
0600-1-1616 Puhelinpalvelu ma–su 9–21 (1,78 € / min. + pvm)

OmaTiketti

Teet ostoksia nopeammin, saat tiedon itseäsi kiinnostavista keikoista ja näet tilaushistoriasi

Kirjaudu tai Rekisteröidy tai Unohtuiko salasana?





VAROITUS:
Käytät ilmeisesti Safaria ja yksityistä selausta. Valitettavasti sivustomme ei toimi yksityisen selauksen kanssa. Poista yksityinen selaus käytöstä tai käytä toista selainta.

To 7.3.2019  /  Haaga-Helian Pasilan-toimipiste (auditorio)  /  Helsinki

Näin juttuni syntyi

Näin juttuni syntyi Liput
Takaisin

Ladataan…

Tervetuloa käytännönläheiseen iltaan, joka tarjoaa uusia näkökulmia tiedonhakuun ja kirjoittamiseen.

Long Playn iltakoulussa opit maan parhailta kirjoittajilta. Maaliskuun iltakoulussa viisi tunnettua toimittajaa avaa juttuprosessinsa ja antaa sen pohjalta vinkkejä jutuntekoon. Iltakoulussa opettavat Turun Sanomien oikeustoimittaja Rebekka Härkönen, Ylen tutkiva toimittaja Minna Knus-Galán, Imagen toimituspäällikkö Sonja Saarikoski ja Long Playsta Anu Silfverberg sekä Antti Järvi.

Iltakoulussa opit muun muassa nämä asiat:

- Miten tehdään mahdoton valinta?

Myöhäisillä raskausviikoilla tehdyt abortit ovat lisääntyneet sikiöseulontojen yleistyttyä. Suomessa valtaosa raskauksista keskeytetään, kun sikiöllä todetaan Downin oireyhtymä. Maailmalla abortin vastustajat ovat nyt nostaneet Down-lapset aborttikamppailun keskiöön ja puhuvat rodunjalostuksesta. Anu Silfverberg haastatteli Päätös-juttuaan varten pariskuntaa, joka oli päätynyt keskeyttämään toivotun raskauden sikiön vammaisuuden vuoksi. He olivat päätöksestä erimielisiä. Silfverberg halusi, että lukija ymmärtää molempien kokemuksen. Kuinka tehdä tasapuolinen ja samastuttava juttu aiheesta, joka on ristiriitainen, vahvasti politisoitunut ja herättää suuria tunteita? Aborttiin liittyy lukuisia eettisiä kysymyksiä, joihin yhteenkään ei ole yksinkertaisia vastauksia. Anu Silfverberg on Long Playn toimituspäällikkö.

- Mitä seksuaalirikollinen ajattelee?

Seksuaalirikokset ovat yksi kuohuttavimmista rikostyypeistä, mutta niiden mediakäsittely on ongelmallista, sillä oikeuden asiakirjat ovat lähes poikkeuksetta salaisia. Imagen toimituspäällikkö Sonja Saarikoski haastatteli seksuaalirikoksista tuomittuja henkilöitä Riihimäen vankilassa. Kuinka tehdä juttu rikoksen tehneiden ihmisten kertomusten perusteella, kun kerrottua ei voida tarkistaa muista lähteistä, ja miksi? Aiemmin Saarikoski on työskennellyt mm. Ylioppilaslehdessä, Helsingin Sanomissa ja Suomen Kuvalehdessä. Aikakausmedia valitsi hänet vuoden 2014 aikakauslehtitoimittajaksi ja Otavan Kirjasäätiö vuoden nuoreksi aikakauslehtitoimittajaksi 2017.

- Terveysteknologian varjopuolet

Minna Knus-Galán oli mukana kansainvälisessä yhteistyössä tutkimassa ihmiskehoon asennettavia lääkinnällisiä laitteita eli implantteja. Kyse on miljardibisneksestä, johon liittyy tiedonkulun ja valvonnan vakavia ongelmia. Knus-Galán kertoo, mitä hän oppi terveysbisneksestä ja miten perinteistä tutkivaa journalismia voi tehdä aiheesta, jota on tutkittu varsin vähän. Projektissa tehtiin yhteensä 1 500 tietopyyntöä ja rakennettiin tietokanta, joka viranomaisten olisi pitänyt tehdä. Knus-Galán on työskennellyt toimittajana Yleisradiossa vuodesta 1992, ja hän on erikoistunut tutkivaan journalismiin. Hän on ollut mukana monissa kansainvälissä yhteistyöprojekteissa, mm. Panama-papereissa. Hän sai Bonnierin suuren journalistipalkinnon vuonna 2015.

- Väärinkäytökset psykiatrisella osastolla

Kaikki uskomattomalta kuulostava ei ole valhetta ja joskus salaliittoteoriamaisetkin jutut saattavat pitää paikkansa. Oikeustoimija Rebekka Härkönen teki paljastusjutun Turun Kupittaan mielisairaalan vanhuspsykiatrisen osaston G1 väärinkäytöksistä vuonna 2016. Osastolla lääkittiin vanhuspotilaita tiedottomiksi, pahoinpideltiin ja pakkoeristettiin laittomasti. Miten juttuja tehdään silloin, kun toimittaja ei voi haastatella kaltoinkohtelun kohteita ja asiakirjat ovat salaisia? Miten suojella juttuprojektia kaatumiselta ennen julkaisua ja lähteitä paljastumiselta? Rebekka Härkönen on Turun Sanomien oikeustoimittaja, joka työskentelee Lännen Mediassa. Hän voitti G1-jutustaan vuonna 2017 Bonnierin Suuren journalistipalkinnon, Sanomalehtien liiton Vuoden uutisjuttu -palkinnon ja Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkinnon.

- Ihmiskohtaloita selvittämässä

Kuinka jäljitetään ihmisiä, joista tiedetään vain nimi? Miten varmistetaan, onko joku kuollut vai ei? Mitä apua arkistoista on? Antti Järvi teki Long Playlle jutun 1980-luvun homosurmista, erityisesti vuonna 1988 tapetusta dragtaiteilija Raimo Liukkosesta eli Mummosta. Järvi kertoo tiedonhausta tilanteissa, joissa kirjoittaja yrittää herättää historiaa henkiin narratiiviseksi jutuksi. Järvi on Long Playn toimittaja ja tuottaja. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa Helsingin Sanomissa ja Ylioppilaslehdessä. Häneltä on ilmestynyt kertova tietokirja "Karanteeni - kuinka aids saapui Suomeen" yhdessä Hanna Nikkasen kanssa (Siltala 2014).

 

Long Playn iltakouluihin myynnissä myös kolmen kerran sarjalippu. Katso lisätietoja tästä.

www.longplay.fi/koulutukset


Ikäraja: Ikärajaton
Aika: klo 16:15-20:00

Tilaisuus klo 16.15 - 20:00

Paikalle pääset parhaiten junalla tai raitiovaunuilla 7 ja 9. Haaga-Helian Pasilan toimipiste sijaitsee Pasilan aseman ja Messukeskuksen välissä. Tapahtumapaikassa on esteetön pääsy pyörätuolille.

Nettisivuilta vain suoria ostoja. Puhelinpalvelun kautta lippujen varausaika 2 päivää.

Myynti loppuu 7.3.2019 16:15.